Ei voi kuin ihmetellä

 Ei voi kun ihmetellä tätä ihmisen eloa ja ihmiskehon rapistumista, mutta tärkeimmät ensin. Minca voi paljon paremmin, kakka on alkanut jo hieman kiinteytä 💖, olen niin onnellinen siitä.

Raskasta tuo sairastuminen nyt pitää levätä kun alkaa helpottaa. Ukkonenkin kävi kylässä ja vei sitten mukanaan puolesta talosta sähköt ja rikkoi meidän nettisisäverkon. Vikaa ei ole saatu paikallistettua. En koskaan ole kuullut niin kovaa paukahdusta mikä kuului, onneksi koirat eivät pelästyneet. Mutta ei tässä vielä kaikki, kävin tänään silmälääkärissä kun noilla laseilla ei oikein meinaa nähdä mitään. No sehän oli selvä että kaihi molemmissa silmissä. Siis ihminen rapistuu ja hajoaa pala palalta, ensin luut ryhtyi hajoamaan, sitten meni kuulo ja nyt vielä näkö ja ulkonäkö onkin jo mennyt aikoja sitten. Tässä taas tämän päivän kuulumiset.

GIardia

Nyt se myrkyn lykkäsi, meillä on giardia tai oikeastaan se on Mincalla ja sen myötä myös meillä kaikkialla.  https://omaelainklinikka.fi/giardia/   Mincan ripuli siis alkoi pahentua eilen illalla ja yöllä oli helvetti irti tai oikeastaan ripuli. Minca kakkasi ruiskukkaa noin 10 minuutin välein ja meidän matot, meidän sohvat ja meidän sänky olivat kakan vallassa. Minca ripuloi kaksi kertaa meidän päälle sänkyyn. No alkoi olla vitsit vähissä , pesin yöllä mattoja ja eihän se ei paljon auttanut. Aamulla soitin heti eläinlääkärille, ei aikoja vapaana, no aikani kinattuani sain hoitajan kysymään asiaa luottoeläinlääkäriltäni ja niin vain löytyi aika ja pääsimme eläinlääkäriin. Olin kerännyt Mincan ulostetta analysoitavaksi ja siitä tehtiin Giardia pikatesti ja positiivinen oli tulos. Sinänsä hienoa että syy löytyi mutta en minä tästä muuten ilahtunut. Kaikkein kamalinta sen lisäksi että Minca on kipeä on tuo asunnon ja tekstiilien desinfiointi. Kahden valvotun yön jälkeen se luo pientä haastetta.

Minca sai lääkityksen ja vaikka Rosella ei oireita olekaan niin myös Rose´lääkitään koska on ollut lähikontaktissa Mincan kanssa. Minca sai lääkkeiden lisäksi myös helposti sulavaa tukiruokaa  ja maitohappobakteereita.  

Jotta tässä ei olisi ollut jo tarpeeksi niin  eilen iltapäivällä alkoi minun naamaani poltella ja kun vihdoin älysin katsoa peiliin olin punainen kuin rapu ja huulet olivat kuin botoksilla täytetyt. Soitto terveyskeskukseen ja lääkäriaika joka olisi ollut samaan aikaan kuin Mincan lääkäri aika. Aikani neuvoteltuani hän siellä toisessa päässä ymmärsi, että jos en saa jotain muuta aikaa niin en tule ollenkaan. Tosin en ymmärtänyt että tilani olisi voinut olla vakava joka sitten selvisi kun menin lääkärille , Minca jäi sillä aikaa hoitoon eläinlääkäriasemalle. Minulla todettiin jodin aiheuttama allerginen reaktio. Johtui siitä että olin maanantaina  varjoainekuvauksessa ja siinä oli jodia jolle nyt sitten olin allerginen. No sain lääkkeet ja naama alkaa olla hieman normaaliin suuntaan menossa.

Pieni potilas huilaa rankan päivän jälkeen. Paperissa toivotettiin hyvää jatkoa kiltille Mincalle, enpä nyt tiedä oliko kilttiä pureskella nesteytysletku ja poistaa kanyyli. Minca ei pahastunut vaikka sai töttörön päähänsä kun senkin kanssa pystyi hyvin puuhastelemaan. Verikokeen otosta Minca oli sitä mieltä että hakekaa vaan kaikki talon hoitajat ette te mulle pärjää, no verikoe saatiin kuin saatiinkin otettua usean hoitajan toimesta. Tällainen päivä tänään.

Voihan ripuli

 Mincalla on ripuli ja olen todella huolissani. Huomenna vien ulostusnäytteet jotta päästään selvittämään mistä mahdollisesti voi johtua. Kysymyksessä ei ole vesiripuli eikä limainen ripuli, eikä kakassa ole verta. Minca voi yleisesti ottaen ihan hyvin, mutta kakka on löysää velliä. Olemme kokeilleet ripulilääkkeitä, mutta kun kuuri loppuu niin ripuli alkaa uudestaan. Minca kuitenkin syö ihan hyvin eikä ole lämpöä. 

Voi minun pientäni, toivottavasti saadaan masu pian kuntoon.

Senjoritarkastus

 Viimeinen pentueeni Siriuksetkin lähestyvät kahdeksan vuoden ikää ja nyt on aika tehdä senjoritarkastus. On hyvä käydä katsomassa että kaikki on hyvin ja saamassa ohjeita ikääntyvän koiran kanssa elämisestä. Tänään tarkastuksessa on käynyt Lumo.

Lumo oli saanut paljon kehuja hyvästä lihaskunnosta ja hyvästä rauhallisesta käytöksestään sekä käsiteltävyydestä, verikokeenkin ottaminen oli sujunut ihan helposti. Ihanaa syksyä Lumolle. Tänään taas päästiin hieman metsäänkin, vaikka vieläkin pelottavat nuo käärmeet.

Tänään toteutin asian mitä olen vuosien aikana miettinyt paljon nimittäin olen halunnut maalata taulun. Tänään siis päätin maalata taulun ja sen nimi on Mustan kissan uni.

Pienet ne on ihmisen ilot mutta onneksi niitä löytyy.

Kansainvälinen koiranpäivä

 Tänään vietetään kansainvälistä koiran päivää. Meilläkin on juhlittu tai ainakin Minca.

Rose´n pörröpeti oli räjähtänyt

Pesusieni saunasta oli räjähtänyt

Mun kesämekko se vasta olikin räjähtänyt.

Kun kaikista räjähdyksistä oli selvitty oli aika leikkiä Rose´n kanssa.

Hieno päivä kerrassaan ja niin onnellinen kun saa viettää päivänsä noiden rakkaiden kanssa. Ei se kesäpaitakaan harmita kun kesä on jo mennyt.

Umpimähkäretki

 Harry yllätti minut tänään juuri kun olin lähdössä hierojalle niin hän kertoi, että me lähdetäänkin reissuun. Onneksi minulla on niin ymmärtäväinen hieroja että oli mahdollista siirtää aikaa ihan viime tipassakin. Luvassa oli siis yllätysmääränpää. Umpimähkäläiset ovat palanneet. En olisi osannut arvata, että tänään oli tarjolla hengen ja ruumiin ravintoa, sekä jännittävää matkan tekoa. Kun olin saanut hiukset laitettua Harry sanoi että ei varmaan kannata enempää kun laitat kypärän päähän, siis tiedossa oli moottoripyöräretki. Tuuli oli aikamoinen ja se antoi jännityksen tuntua ajeluun. Liityimme muiden motoristien matkaan ja matkustimme Pyhän Jaakobin kirkolle Hevonpäähän. Tunnelmallinen kaunis kirkko. Ihana oli kuunnella arkkipiispa John Wikströmin 93 v kertomusta omasta elämästään, hyvin humoristinen vaikka asia olikin vakava eli lähimmäisyys ja se mitä se tarkoittaa. Lähimmäisyys ei ole pelkästään antamista vaan se on vastavuoroista. Upea ääninen Anu Kivelä lauloi lauluja tien päältä. Lopuksi ravitsimme itsemme lohikeitolla ja tietenkin kahvia ja pullaa. Hieno päivä.

Aamuisella metsälenkillä Minca oli taas vauhtia täynnä ja yhteiskuvat olivat tällaisia

Mincan näyttelypäivä

 Tänään lähdettiin tapaamaan kasvattajaa Mäntsälän pentunäyttelyyn samalla tavattiin Mincan siskoja ja veljiä. Aamulla lähdettiin liikkeelle ja Rose´jäi kotimieheksi herkkujen kanssa. Päästiin Mäntsälään ja ensimmäiseksi muistin, että kakkapusseja pitää ottaa mukaan. No tungin taskuun kolme kappaletta.  Oltiin tuskin päästy autolta mihinkään kun ensimmäinen kakka tuli, matka jatkui ja toinen kakka tuli ja sitten vielä hetken päästä kolmas kakka. Tässä vaiheessa tiesin, että olisi ehkä kannattanut ottaa koko rulla mukaan. Jatkettiin matkaa ja nähtiin tuolla siskot ja veljet hengailevat siis sinne, tosin matkalla Minca löysi jonkun hihnan ihan vain ohi mennessä, no saatiin hihna pois ja matka jatkui. Voi riemua samannäköisiä kavereita minä se hypin ja pompin tulkaa kaverit leikkimään no ei kaverit oikein innostuneet kun he olivat rauhallisia ja ihmettelivät mitä tuo räyhä-sisko puuhaa. Minca reuhoi hihnaa, riehui lelun kanssa ja löysi ympäriltään tavaroita joista sitten palauteltiin ja ihmeteltiin kenen ne oikein on. Minca on tosi taitava löytämään tavaroita, valitettavasti ne on aina jonkun toisen. Kun Minca ei enää muuta keksinyt ryhtyi hän heiluttamaan lannetta pojille kun ei ilmeisesti saanut tarpeeksi huomiota veljiltä. Kehässäkin pyörähdettiin ja taas saatiin kokemusta. Minca sai hyvän arvostelun.

Sitten onnitellaan Merriä ja Sistaa Merri hienosti VSP ja KP ja SIsta ROP ja KP. Kasvattaja sai vielä KP kasvattajaluokastakin.

Sitten parhaita paloja ja tunnelmia. 

Merri VSP ja KP ONNEA

Minca seisoo

Tässä se riittävä askelpituus

Ikäisekseeen hyvin kehittynyt runko

Yhteiskuvat ihan mun lemppareita

Saisko sen namin jo

Mun karvamato

Kyllä me seisottiin kauniisti

Taas ihana yhteiskuva

Ylpeä kasvattaja Sista ROP ja KP

Merri katsoo, että sieltä se sisko taas tulee.

Sista

Merri

Olipas kiva päivä ja ihana nähdä muita pentuja. Paras "arvostelu" oli tänään kun kasvattaja sanoi, olen niin iloinen, että juuri teillä on tuo pentu. No luulen että jokainen oli sitä mieltä kun katseli Mincan touhuja Minca ei hyydy koskaan vaan toimintaa pitää olla. Meille niin rakas Minca aivan ainutlaatuinen spesiaali pentu joka on virtaa täynnä. Ei ehkä ihan mailman helpoin mutta hieman erityiset pennut ovat minun kohtaloni ei se Rose´kaan koskaan ole ollut ihan tavallinen leo. Kiitos kasvattajalle herkuista ja kiitos myös tästä upeasta tynnyristä ja pannasta minkä hän toi meille Sveitsistä.

Joskus meinaa ihan pikkuisen mennä sähläämiseksi, mutta onneksi vain vähän. Kiitos kaikille.