Hieno päivä ystävien seurassa ja kyllä nauru raikui ja ruoka maittoi olipas hauskaa taas yhdessä. Ystäviä pitäisi osata arvostaa sillä heitä ei koskaan ole liikaa, mutta onneksi heitä kuitenkin on ja se on elämän suola tai sokeri. Koirat viettivät sen ajan nukkumalla kun me oltiin hauskaa pitämässä. On se aina niin kiva tulla kotiin kun koirat ovat niin iloisia.
Aina kun Keela on lenkillä mukana pyrin valitsemaan sellaisen helppo kulkuisen maaston. Mutta tänään Keela muistutti minua, että koiralla on itsemäärämisoikeus. Keela ei suostunut kulkemaan pitkin tietä vaan hän halusi että mennään metsään ja kun ei anna periksi, niin kyllähän se mamma lopulta suostuu ja suostui. Siellä sitten rämmittiin hakkuualueella jotta päästiin metsään ja samalla haravoin katsella ettei vain olisi niitä käärmeitä.
Lenkki meni kuitenkin hyvin ja päästiin hyvin kotiin ilman mitään ongelmia.
Luonto alkaa olla kaunis ja ihania kukkia on siellä ja täällä.
.jpg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti