Jalkani on tuottanut ongelmia joulusta lähtien, käveleminen on ollut suorastaan tuskallista. Olen uskonut, että liike on lääke, mutta usko alkoi loppua kun jalka meni vain huonompaan tilaan. Kaksi ensimmäistä lenkkiä sain jotenkuten käveltyä, mutta kolmas lenkki oli jo yhtä tuskaa, mutta ylpeä (mieheni mielestä tyhmä) olen siitä, että jokainen koira on saanut oman pitkän lenkkinsä joka ainoa päivä.
Viime torstaina sitten meni hermo huonoon kuntoon ja päätin soittaa terveyskeskukseen ja kiva sain ajan jo 7.6, siis ei ole todellista. Vaiva ei ole kuulemma henkeä uhkaava no ei kait ole mutta mielenterveyttä uhkaava alkoi olla. No menenin Mehiläisen sivuille ja varasin ajan tunnin päästä. Lääkäri sanoi hetken tutkimuksen jälkeen, kyllä minä tiedän mikä tämä on, tämä on viheliäinen vaiva siitä olimme samaa mieltä. Paraneminenkin kestää kuulemma puolesta vuodesta kahteen vuoteen, mutta ainakin ohjeet ja lääkkeet oli hyvät koska nyt jo jalka on niin hyvä, että pystyn kivutta kävelemään kaikki lenkit.
Äitini sanoikin, että jos joku koirista olisi ontunut niin parinpäivän sisällä olisin vienyt eläinlääkäriin, mutta itse nilkutat 5 kuukautta.
Onneksi lenkkikaverit on ainakin parasta A-luokkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti